”Asioita pitkään ja vakaasti punnittuani tulin siihen tulokseen, että tämä kirjoituskilpailu oli merkittävämpi kuin hiihdon maailmanmestaruus” – haastattelussa novellikisamme voittaja Tomi Norha

Muusikko, säveltäjä, musiikkikriitikko ja opettaja Tomi Norha voitti viimesyksyisen novellikilpailumme tekstillään Tšaikovskissa meillä on ongelma. Tuomarimme kiittivät novellia erityisesti sen omaperäisyydestä, taidokkaasta kielenkäytöstä ja erinomaisesta ideasta.

Tomin novelli paistattelee siis juuri ilmestyneessä Kymmenen kulmaa -novelliantologiassamme paraatipaikalla. Halusimme kuulla Tomin tunnelmia antologian julkaisuviikon tuntuvilla.

Mikä innoitti sinut osallistumaan novellikilpailuumme?

Avovaimo, joka bongasi kilpailun jostain somesta. Huomautettakoon, että olen oppinut viittaamaan häneen useammin kuka- kuin mikä-pronominilla, koska se lisää merkittävästi hyvinvointiani.

Kuinka kauan olet harrastanut kirjoittamista?

Kymmenisen vuotta olen kirjoitellut proosaa ja hiukan runojakin, siinä ajassa on ehtinyt jo useampikin romaanikäsikirjoitus valmistua. Tai ainakin tullut loppuun asti kirjoitetuksi. Laulutekstejä kirjoittelin jo pienenä poikasena, ja niitä päätyi levyillekin asti.

Turun Sanomiin olen kirjoittanut musiikkiarvosteluja yli kaksikymmentä vuotta, mutta sitä ei kai voi laskea harrastukseksi, koska siitä maksetaan. Aika vähän, mutta kuitenkin.

…ja miksi?

Koska kirjoittaminen on erittäin hauskaa. Säveltäminenkin on hauskaa, mutta sen ongelmana on, että taidemusiikkia oikeasti ymmärtävä yleisö on niin älyttömän pieni, lähes olematon. Kirjallisuus hakkaa musiikin mennen tullen, koska taiteellisesti korkeatasoinenkin kirjallisuus voi olla silti samalla helppolukuista. Musiikissa tämä yhtälö ei toimi.

Oletko opiskellut kirjoittamista?

Kotimaisen kirjallisuuden approbaturin luin aikanaan yliopistolla, ja Työväenopistolla olen käynyt lyhytproosa- ja lyriikkakurssit. Mutta parasta kirjoittamisen opiskelua on se, kun iskee takapuolen penkkiin ja alkaa kirjoittaa.

Mistä sait idean palkittuun novelliisi Tšaikovskissa meillä on ongelma?

Kuten novellin jälkisanoissa mainitaan, ensimmäinen idea lähti siitä kun kuulin, että Pjotr Tšaikovski oli puhunut puhelimeen ja järkyttynyt niin, että oli melkein pyörtynyt. Yritin eläytyä hänen asemaansa enkä kyennyt. Romantiikan ajan ihmiset olivat muutenkin kovin kummallista väkeä, Tšaikovskikin kuulemma käveli jokeen hukuttautuakseen, tosin ei siitä mitään tullut.

Seuraava ajatus oli, että kylläpä sitä on kirjoittajilla valtavasti valtaa: se, joka valitsee, mitä historiankirjoihin kirjoitetaan, saa päättää, miltä historia ja sen hahmot näyttävät jälkipolville. Kirjoittaja myös valitsee kuka historian lehdille pääsee. Tästä syystä novellini hahmot ovat nimeltään J ja K, Journalisti ja Kirjailija.

Mistä klassisen musiikin historian tuntemuksesi nousee?

Olen opiskellut musiikkitiedettä lisensiaatiksi asti ja sen lisäksi musiikinopettajaksi. Kolme tutkintoa ja yli viisisataa kirjoitettua lehtijuttua klassisesta musiikista auttavat alkuun.

Kirjoitatko yleensä mieluummin omasta kokemuksesta kumpuavia juttuja, vai täysin mielikuvituksellisia tarinoita?

En tykkää yhtään tarinoista, joita mainostetaan ”tositapahtumiin perustuviksi”. Keksityt tarinat ovat rehellisempiä, ne eivät yritä ratsastaa millään itsensä ulkopuolisella. Tämä on siis moraalikysymys. Mutta oikeastihan kaikki tarinat kumpuavat tavalla tai toisella omista tai kuulluista tai luetuista kokemuksista, mikään muu ei ole mahdollistakaan. Lukemalla kokemuksia ja ymmärrystä saa haalittua nopeammin ja monipuolisemmin kuin itse elämällä, siksi lukeminen kannattaa aina. Hyvänä kakkosena tulee omien kokemusten hankkiminen elämällä, siksi pitää koko ajan olla valmiina astumaan mukavuusalueen ulkopuolelle. Viimeisimmän askeleeni mukavuusalueen ulkopuolelle otin steppikengissä.

Mikä oli ensimmäinen ajatuksesi, kun kuulit kilpailun lopputuloksesta?

Ilo. Puhelimen näytöltä näin saapuneen viestin ensimmäiset rivit, jossa sanottiin että ”kiitos osallistumisesta”, joten jätin viestin ensin avaamatta. Mutta kun sen lopulta avasin, ilahduin kovasti. Riensin kertomaan asiasta avovaimolle, joka tuli samalla hetkellä kertomaan Iivo Niskasen kultamitalista. Asioita pitkään ja vakaasti punnittuani tulin siihen tulokseen, että tämä kirjoituskilpailu oli merkittävämpi kuin hiihdon maailmanmestaruus. Ainakin minulle.

Minkä koet vaikeimmaksi asiaksi kirjoittamisessa?

Ei kirjoittamisessa ole mitään vaikeaa. Ainoa, mitä se vaatii, on aika.

Minkä parhaaksi?

Se, kun pääsee flow-tilaan ja teksti juoksee. Ja kun edellisenä päivänä kirjoitettu teksti näyttää siltä, että se pysyy kasassa.

Mikä on tavoitteesi, kun kirjoitat?

Välttää itsestäänselvyyksiä ja kliseitä ja sen sellaisia. Toisin sanoen löytää jonkinlainen oma tulokulma, joka ei kuitenkaan ole liian jyrkkä. Vielä jos onnistuu tavoittamaan jonkinlaisen ydinajatuksen, se on hyvä.

Vinkkisi aloittelevalle kirjoittajalle:

Toimintaa pitää olla, ja konfliktia. Ei saa sanoa suoraan, pitää jättää lukijalle tilaa. Ja tärkein: pitää kirjoittaa, paljon. Ja lukea.


Loppuun vielä Tomin listaukset tähdellisistä asioista kuten…

Kirjoista: Top 3

Reidar Palmgrenin Kirpputori jäi viime vuodelta parhaiten mieleen, se on hauska ja rakenteeltaan erinomaisen tiukka. Lisäksi sen yhteys Don Quijoteen on hieno, varsinkin kun kirjailija itse ei asiasta mainitse mitään.

Tommi Kinnusen Neljäntienristeys on huikea. Se on tyylillisesti yhtenäinen, ja sen aukkoinen kerronta jättää lukijalle paljon tilaa. Ja lopuksi kaikki moninaisuus kutoutuu yhteen.

Joyce Carol Oatesin Putous teki aikanaan suuren vaikutuksen. Sitä lukiessani Google Maps oli juuri tullut, ja oli huisia seurata kartalta paikkoja, joita kirjailija tekstissään kuvaa.

Niin kuin näkyy, luen eniten suomalaista kaunokirjallisuutta. Syynä on se, että kulttuurissa ja kirjallisuudessa varsinkin kaikenlainen läheisyys on korvaamattoman tärkeää.

Kirjallinen esikuva

Kirjallisia esikuvia ovat kaikki ne, joiden teoksen lukemisen jälkeen tekee mieli alkaa kirjoittaa itse. Ja sellaisia on paljon.

Sana-assosiaatiopeli:  Ensimmäinen asia, joka tulee mieleen sanasta…

  • Esikoisromaani:  Tavoite
  • Inspiraatio:  Tulee tekemällä
  • Omakustanne: Yksi vaihtoehto
  • aikovski:  Vieras mies
  • Kymmenen kulmaa -antologia:  Hieno juttu

Tšaikovskissa meillä on ongelma on saatavilla Type & Tellin Kymmenen kulmaa -novelliantologiassa kaikissa hyvin varustelluissa kirjakaupoissa. Muun muassa Adlibris myy antologian sekä painettua että e-kirjaversiota.

Artikkelissa käytetty kuva Tomi Norhasta on Taina Euron ottama.

Salla Harjula

Salla Harjula