”Jos teksti oli niin hyvää, että sitä lukiessa unohti tuomarointitehtävänsä, se oli hyvä merkki” – haastattelussa kirjailija & novellikisamme tuomari Erkka Mykkänen

Kun Type & Tell ensimmäisen kerran kesällä 2016 pohti novellikilpailun järjestämistä, emme laisin osanneet odottaa miten erinomaiset tuomarit onnistuisimmekaan kisaan kiinnittämään.

Tuomaripaneeliin liittyivät lopulta arvostettu kustannustoimittaja ja musiikkijournalisti Samuli Knuuti, ihailtu bloggaaja ja vapaa kirjoittaja Eeva Kolu, suosittua P.S. Rakastan kirjoja -blogia pitävä Sari Raunio, sekä kiitetty kirjailija Erkka Mykkänen, jonka esikoisteos Kolme maailmanloppua julkaistiin WSOY:n kautta vuonna 2015 ja jonka ensimmäinen pitkä romaani on juuri nyt työn alla.

Meitä kiinnosti kuulla tuomarin näkökulma novellikisaamme: mikä sai tuotteliaan ja kiireisen kirja-alan ammattilaisen lähtemään tällaiseen hommaan ja miksi juuri tietyt tekstit kiinnittivät tuomarin huomion?

Erkka Mykkänen vastaili kysymyksiimme näistä sekä muista tärkeistä kirjoittamiseen liittyvistä arvoituksista.

Mikä oli ensimmäinen ajatuksesi, kun sinua pyydettiin Type & Tellin novellikisaan tuomariksi?

Että hauska homma. (Sitten, että ”kai niillä on joku palkkio maksaa”.) Tuomarointi on mukavaa puuhaa. Huonot tekstit tietysti harmittavat. Mutta on antoisaa pohtia, miksi ne ovat huonoja. Ja parhaat tekstit taas tuntuvat henkilökohtaisilta löydöiltä, jopa paremmalta kuin julkaistu kirjallisuus. (Koska tuntuu henkilökohtaiselta lukea jotain, jota kovin moni muu ei ole vielä lukenut.)

Millä perusteella valitsit omat suosikkisi?

Jos teksti oli niin hyvää, että sitä lukiessa unohti tuomarointitehtävänsä, se oli hyvä merkki. Tietysti myös aidot reaktiot, kuten huvitus tai ”oho, vau” -hetket kertovat, että tässä on nyt jotain joka kannattaa huomioida. Näin kävi esimerkiksi voittajatekstin kohdalla (toim. huom. Tomi Norhan Tšaikovskissa meillä on ongelma).

Olet perinteisessä kustantamossa julkaistu kirjailija. Mitä etuja ja/tai haittoja näkisit perinteisen kustantamon listoilla olossa ja itsenäisesti julkaisevana kirjailijana?

Kun sanon ihmisille, että olen julkaissut kirjan, he ovat kohteliaan kiinnostuneita, mutta kun kerron, että julkaisija on WSOY, ilme vaihtuu aidon kiinnostuneeksi. Niin se vain tuntuu menevän.

En tiedä, onko se pelkästään hyvä asia. Onneksi on pieniä kustantamoita. Esimerkiksi tekeillä oleva novellikokoelmani ei taida kiinnostaa WSOY:n kustannustoimittajaani, eikä siinä mitään. Romaani kiinnostaa, se julkaistaan 2018. Luulen kuitenkin, että jokin pienempi kustantamo tulee olemaan kiinnostunut seuraavasta novellikokoelmastani, eikä se ole mikään kompromissi, onneksi, koska nykyään toimii niin monia mainiota pienkustantajia.

Tarvitaanko laatukirjallisuudelle (tai ylipäänsä laatutaiteelle) kustantamon kaltaista portinvartijaa? Miksi?

Kustantamon rakenteet julkaisukanavineen ja laadullisine portinvartijoineen pitävät tiettyä osaa mainiosta kirjallisuudesta hienosti elossa. Hyvä, että on muutakin. Esimerkiksi uusi turkulainen Kolera-kustantamo on esimerkki omaehtoisesta ja suurelta osin vapaaehtoistoimintaan perustuvasta kustannustoiminnasta, joka tuottaa kirjoja, joita ei välttämättä muuten julkaistaisi, mutta jotka silti ovat keränneet lukijoita, kiittäviä kritiikkejä ja palkintoja. (Esimerkiksi Aura Nurmen runoteos Villieläimiä.)

Suomessa puhutaan nykyään usein siitä, että ihmisten lukuinto laimenee jatkuvasti. Miksi luulet näin olevan?

Ihmiset tuntuvat ennen kaikkea janoavan kiehtovia ja koukuttavia tarinoita. En lainkaan ihmettele, että se tarve tyydytetään yhä useammin laadukkailla tv-sarjoilla, joiden kuluttamiseen kynnys on pienempi. Kirjallisuuden pitää tarjota jotain muuta. Kirjailijoiden pitäisi kirjoittaa joko niin erikoisia juttuja, että niitä ei voi kääntää muuksi taiteeksi, tai sitten niin koukuttavia juttuja, että kirjan pariin haluaa hakeutua ja jopa jatkaa sivujen kääntelemistä. Kirjallisuuden ei kannattaisi kilpailla tv-sarjojen tai elokuvien kanssa, vaan tehdä omaa juttuaan.

Oli lukuinnon kanssa miten oli, Suomi on innokasta kansaa kirjoittamaan. Mitä vinkkaisit aloittelevalle kirjoittajalle?

Vinkkaisin aloittelevaa kirjoittaa kuuntelemaan Kirjoittamisesta-podcastini ensimmäisen aloittamista käsittelevän jakson Nuoren Voiman sivuilta tämän linkin takaa!


Ja loppuun Erkan listaukset tähdellisistä asioista kuten…

Kirjallinen esikuvasi:

Päivästä riippuen vaihtelee: Lena Andersson, Petri Tamminen, Anu Silfverberg, Lydia Davis, Sanni.

Sana-assosiaatiopeli: Ensimmäinen asia, joka tulee mieleen sanasta…

  • Esikoisromaani:  …ni ilmestyy 2018 tammikuussa.
  • Inspiraatio:  …ta kannattaa odottaa. Väkisin ei tule mitään hyvää.
  • Maailmanloppu: …tulee.

Erkka ja muut arvoisat tuomarit poimivat parhaimmiston novellikisasta ja Type & Tell kokosi ne kirjoihin ja kansiin Kymmenen kulmaa -antologiaan. Novelliantologia on saatavilla kaikissa hyvin varustelluissa kirjakaupoissa – muun muassa Adlibris myy teoksen sekä painettua että e-kirjaversiota.

Artikkelissa käytetty kuva Erkka Mykkäsestä on Perttu Saksan ottama.

Salla Harjula

Salla Harjula